Kuka tarvitsee hakkeritestausta?

Jokaisen tietojenkäsittelyä suorittavan ja tietotekniikkaa hyödyntävän organisaation on huolehdittava tietojärjestelmiensä tietoturvallisuudesta. Olivatpa motiivit tähän peräisin halusta varmistaa liiketoiminnan häiriöttömyys tai jatkuvuus, täyttää lakisääteiset vaatimukset tai taata ja pystyä todistamaan solmitun salassapitosopimuksen tai muun sopimussuhteen tuomat velvoitteet, on huomiota kiinnitettävä sekä hallinnollisen että teknisen tietoturvallisuuden hallintakeinojen määrittelyyn sekä näiden toteutumiseen organisaation päivittäisessä toiminnassa.  

Tekniset hallintakeinot tyypillisesti ajavat järjestelmien turvallista suunnittelua, käyttäjien vahvaa tunnistamista, tapahtumien valtuuttamista, kattavaa tapahtumien kirjaamista, säännöllistä tietoturvatestausta, palvelimien koventamista jne. Toisin sanoen, tekniset suojausmekanismit pyrkivät osaltaan estämään tahallisesti sekä tahattomasti aiheutetut vahingot tietojärjestelmälle sekä sen sisältämien tietojen turvallisuudelle. Toki myös hallinnolliset suojauskeinot pyrkivät samaan, mutta niiden voidaan ajatella toimivan tässä suhteessa hieman epäsuoremmin. Tekniset suojauskeinot käytännössä muodostavat puolustuksen etulinjan ulkoisten uhkien, vaikkapa hakkereiden, varalta. 

 

Säännöllinen tietoturvatestaus muuttuvassa uhkakentässä 

Tietoturvatestaus oikein kohdistettuna ja oikein ajoitettuna onkin yksi tehokkaimmista keinoista varmistaa toteutettujen suojausmekanismien vaikuttavuutta. Tietoturvatestausta tulee tehdä säännöllisesti muuttuvan uhkakentän sekä tietojärjestelmiin tehtävien muutosten vuoksi. Ulkoisista uhkista ehkä selkeimmin tunnistettavia ovat järjestelmiin tarkoituksellisesti haavoittuvuuksia tai loogisia virheitä hyödyntäen tunkeutuvat ulkopuoliset hakkerit. Samoja suojauspuutteita voidaan hyödyntää myös organisaation sisäpuolelta tapahtuvassa hakkeroinnissa, mutta tarkastellaan sisäisten uhkien kategorisointia ja analysointia erikseen toisessa blogiartikkelissa. 

Organisaation tietoturvallisuuden varmistamisessa ja hakkereihin varautumisessa on lukuisia eri osa-alueita; periaatteessa kaikki ne osa-alueet, joista yrityksen IT-toimintaympäristö koostuu. Näitä ennaltaehkäiseviä sekä reaktiivisia tietoturvatasoa ja suojausta parantavia keinoja avaamme tarkemmin oheisessa PDF-oppaassa. Lue keskeisimmät kyberturvallisuusvinkit, miten hakkereihin voi ja kannattaa varautua yrityksen tai organisaation tietopääoman suojaamiseksi. Näiden vinkkien pohjalta on hyvä aloittaa systemaattinen tietoturvatyö. 

Lataa oppaamme ”Voiko hakkereihin varautua? Checklist: Asiantuntijoidemme  vinkit mistä kannattaa aloittaa”.  

Ymmärrystä organisaation lähtötilanteesta ja kyvykkyyksiä valmistautua ja selvitä erilaisista kyberturvallisuuspoikkeamista voi parantaa esimerkiksi kyberturvallisuuskartoituksella, kyberturvatietoisuutta lisäävillä tietoiskuilla sekä yritys- tai järjestelmätasoisilla hakkeritestauksilla. 

Säännöllinen hakkeritestaus on usein organisaatioille myös ulkoinen vaatimus, mutta sitä kannattaa ehdottomasti tehdä jo oman liiketoiminnan suojaamiseksi – mielellään ennemmin kuin myöhemmin ja riittävällä aiheeseen sitoutumisella, budjetoinnilla ja tarpeellisella kattavuudella. 

 

Entä jos ollaan jo liian myöhässä? 

Harmillisen tyypillistä on, että tietoturvatestausta havahdutaan tekemään liian myöhään. Myöhässä voidaan olla kahdella tavalla. Esimerkiksi tietojärjestelmäprojekti voi olla jo niin pitkällä ja lähestymässä julkaisua, että testauksessa paljastuneiden puutteiden korjaaminen tulee erittäin kalliiksi. Tätäkin pahempi myöhässä olo voi tarkoittaa, että vahinko on jo tapahtunut ja yrityksen tietojärjestelmiin on jo murtauduttu ja/tai tietoja on päästy varastamaan tai muokkaamaan oikeudettomasti. 

Tietoturvatestaus, hakkeritestaus, eri muodoissaan soveltuu kaikenkokoisten organisaatioiden, verkkopalveluiden ja sisäisten IT-järjestelmien tietoturvatason konkreettiseen selvittämiseen. Testausraportti antaa selkeitä ohjeita tunnistettujen haavoittuvuuksien paikkaamiseen sekä yleisiä havaintoja kohdeympäristön turvallisuustasosta. 

 

Kolme asiantuntijaamme koostivat kattavan oppaan ”Voiko hakkereihin varautua? Checklist: Asiantuntijoidemme vinkit, mistä kannattaa aloittaa”. Lataa se nyt, ja pääset helposti alkuun matkallasi kohti tietoturvallista liiketoimintaa. 

Lataa ilmainen PDF-opas "Voiko hakkereihin varautua? Asiantuntijoidemme vinkit, mistä kannattaa aloittaa"

 

Jäikö oman yrityksesi tai tietojärjestelmäsi tietoturvallisuus mietityttämään? Jätä meille yhteydenottopyyntö, ja kerromme mielellämme lisää miten voisimme auttaa juuri sinua – aina liiketoimintaasi suhteutettuna ja käytännönläheisesti! 

 KERTOKAA MINULLE LISÄÄ

Share This Story, Choose Your Platform!

About the Author: Tuomas Tonteri

Tuomas Tonteri

Tuomas Tonteri on elfGROUPin perustaja ja toimitusjohtaja. Taustaltaan Tuomas on koodari, softa-arkkitehti ja tietoturvakonsultti, pesunkestävä nörtti siis – ja ylpeä siitä! Työssään Tuomas on ennen kaikkea kyberturvallisuusasiantuntija muiden elfGROUPin asiantuntijoiden joukossa, ja tämä näkyy myös yrityskulttuurissa. Vapaa-aika kuluu pitkälti tekniikan ja perheen parissa, hölkkäilyä ja muuta kuntoilua unohtamatta.